On ihanaa olla koira...varsinkin tässä perheessä. Äiskä otti käteensä keittokirjan - ei mitä tahansa keittokirjaa vaan keittokirjan koiralle. Sieltä se sitten etsi ja luki ja pohti ja suunnitteli. Tuloksena minulle keittyi herkullista pataa, jossa hirvenlihaa, porkkanaa, tomaattimurskaa sekä ohraryynejä. Ai ihme, mitä herkkua. Mikään ei ole parempaa kuin lämmin pata ulkoilulenkin jälkeen. Olen kyllä onnenkoira (kohta aika pulleroinen sellainen)!