Joulu tulee, olen valmis. Äiskä nosti heti joulukoristeet esille. Se menee aina ihan sekaisin joulusta. Hassua, minä menen sekaisin vasta aaton vastaisena yönä, kun kinkku on uunissa. Pitäähän sitä nyt vahtia jos se vaikka tulee keskellä yötä pois sieltä.

Kävin eilen tutustumassa uuteen pikkuihmiseen. Sen sisko on äiskän ja iskän kummityttö, jota pitää vahtia jos vaikka sattuisi saamaan jotain syötävää napattua kädestä. Mutta tämä pieni, sehän vain makaa maassa ja pitää kummallista ääntä. Minun piti tarkastella sitä oikein läheltä, että saan käsityksen mikäs kumma se oikein onkaan. Saatoin ehkä myös lipaista nopeasti, kun muut eivät huomanneet. Pitäähän sitä nyt tietää, miltä tuollainen pikkuotus maistuu. Ihan herkullinen oli. Muutoinkin vierailu oli onnistunut, sain piparkakkua ja homejuustoa.