Tai ainakin yksi pikkupoika arveli niin. Yhtenä päivänä makasin tien vieressä paistattelemassa päivää, kun kaksi pikkupoikaa kävelivät ohitseni. Ensin ne pohtivat jo kaukaa, että mikäs otus se  minä oikein olen. Toinen poika arveli minun olevan kissa, mutta se pienempi oli sitä mieltä, että olen ehkä orava. Sitten, kun pojat olivat kohdallani ne oikein hidastivat vauhtiaan, että voisivat tarkastella minua lähemmin. He pohtivat edelleen. Toinen poika oli vieläkin sitä mieltä, että ehkäpä olen kissa. Se pieni poika oli kyllä täysin vakuuttunut, että olen orava.

Orava, minäkö? Melkoisia oravia täällä meillä pohjoisessa.