Oltiin äiskän kanssa hölkkälenkillä, kun huomasin oravan. Sitähän piti päästä jahtaamaan, joten ei muuta kuin perään. Äiskä jäi hölmön näköisenä katsomaan perääni, koska ajatteli minun olevan tiukasti hihnassa kiinni. Mutta niin vain sanoi, kolme vuotta vanha flexi, naps ja naru oli poikki. Siellä se äiskä seisoi pelkkä kela kädessään, kun minä tyttö se pingoin minkä jaloista kerkesin, kolme metriä narua perässäni.

En viitsinyt juosta kauas. Ajattelin säästää äiskä parkaa, joka olisi kyllä saanut paniikin jos olisin hävinnyt. Sitä paitsi orava oli siinä vaiheessa jo kaukana. Jäin odottelemaan kiltisti kulman taakse. Kyllä minusta tällä menolla vielä metsästäjä tulee.